Rakasta mua sellaisena kuin oon ja saat pankkiryöstäjän rakkauden

Tässä nyt jotain niitä studiokuvailuja. Olin jotenkin ihan jäässä ja vaikeena tällä kertaa, Noora oli vaihteeks nättinä kaikissa. Valot oli jostain syystä hyvin vaikeat säädettävät ja iteltä ainakin loppui kärsivällisyys vähän kesken.

Sick, twisted strange kind

Oon välillä ressaillut hirveesti tänne kirjottamisesta (tai lähinnä kirjoittamattomuudesta), mutta päätin, ettei mun tarvi tämänkin takia olla räjäyttämässä päätäni. Päänräjätysjuttuja on tässä pallopäässä jo ihan tarpeeks pohdittavaksi atm. Hektistä siis.

Tänään oon ollut duunissa ja leiponut pullaa (Lassen vanhemmat tulee huomenna tupatarkastukselle, jai) ja  nyt vietän ansaittua relailuiltaa itekseni Kantsussa kera Passoan. Siitä nuo harittavat silmät, eh. Ehkä joskus jaksan taas kertoa enemmän.

Ainiin, lievän humalainen ylimuokkaus on päivän sana.

Verenhimoiset hirviöt kannoillani

 Kuvailtiin Nooran kanssa tänään, irvisteltiin auringolle kovin. Kai se kevät joskus tulee.

Haluan jotain uutta. Haluan tehdä tolle harmaalle mopille aka mun tukalle jotain. Harmaudessa sinänsä ei oo mitään vikaa, mutta se on tylsä. En osaa enää laittaa sitä mitenkään kivasti, ja varsinkin toi otsan aluetta hallinoiva tupsu tuottaa päänvaivaa. Haluaisin nää hiukset takaisin, eli pitäis kerrostaa otsista ja muutenkin tota reuhkaa, mutta toisaalta tahtoisin vaan kasvattaa kaikki otsatukat ja kerrokset pois. ASDFG. Jotain radikaalia, kiitos. Any ideas?

On muuten jännä tunne, kun en periaatteessa kuulu tällä hetkellä mihinkään ns. instituutioon (koulu, työ). Ongelma tulee kyllä korjaantumaan ihan tässä lähiaikoina, soittelin mun on-off-työnantajalleni ja alan tehdä paria päivää viikossa nyt keväällä niin, että saisin samalla luettua pääsykokeisiin. Hassua, että vielä hetki sitten mun kevät näytti tosi tyhjältä ja nyt ehdin hädin tuskin hengittää kaikelta tekemiseltä. Huh.

Psst. Mun elämä jatkuu nykyään villisti Instagramin puolella. KLIK. Odotan, että bloggaamisesta tulee yhtä helppoa (eli että saan uuden koneen, yo-juhlat.......)

Not going home

Oltiin koko pääsisäisloma Jyväskylässä, nähtiin paljon Lassen kavereita, ajeltiin ympäriinsä, oltiin hieman humalassa, syötiin liikaa ja nukuttiin pitkään. Iita oli käymässä Kantsussa, kun vietiin se mukanamme Lassen vanhemmille. Olisin halunnut jäädä.