Tänään vituttaa. On tosi toiminnallinen fiilis, mutta oon Pusulassa enkä pääse mihinkään tai voi nähdä ketään, kun Liisakin on stadissa. Jotain töitä, pyh. Tahtoisin nähdä ainakin AuraaRiinaaNooraaLiisaaIsabellaa (joista viimeinen oli täälläpäin eikä tapaillut minua, perkele!). Tahtoisin tanssia jalkani hajalle, valvoa koko yön ulkona, valokuvata, jaksaa näyttää hyvältä...
Ehkä ainoa kuva, jossa näytetään Lassen kanssa molemmat inhimillisiltä, siskon rippijuhlissa otettu. Lassen duunikaveri kommentoi: "Mä en tienny, että sun tyttöystävä on oikeesti NOIN lyhyt!" Lävistystä Lassen nassussa ei btw enää ole, samperin juhannus.
Tekee ehkä hyvää olla pari päivää vähän enemmän yksin.
Mutta villasukkia on ikävä. Palelee.
Tuntuu sopivan tyhjältä.
Keskittymään ei pysty, kirjotan ylös vahingossa vääriä ajatuksia.
Sanot aion jäädä tähän, mä en mene koskaan minnekään
d44, jännää tekstiä, eikun. Juhannus kului Jyväskylässä sangen mukavissa merkeissä, Keski-Suomi-kiloja kertyi muutama, ainakin mua on siis ruokittu riittävästi. Siitä parempaa postausta kun saan taas kelvollisen koneen käyttöön (nyt tilanne on jo edellistä postaustakin huonompi). Edelleenkään en duunipäivän jälkeen kykene oikein mihinkään, nyt tultiin faijalle pariksi päiväksi.
Kiinnostais mennä lauantaina Prideille, mutta saa nähdä miten käy. Ekaa palkkaa vois kanssa vähän tuhlailla ja pitkästä aikaa hommata itellenikin jotain muuta kun ruokaa. VoISIN myös hankkiutua eroon konditionaaleista. Mua kiinnostaa lähteä Prideille ja mä voin mennä ostamaan jotain hauskaa. Lakattais jooko jossittelemasta, se kun ei vie mihinkään ja kaikki jää myöhemmäksi. Mitä jos myöhempää ei oo.
Oon alkanut suunnitella kauheesti miten saan jänöt ja mursun mukaan sitten joskus, en tiedä milloin, kun on aika siirtyä asumiskuvioissa vähän eteenpäin. Ja samalla ihan sairaalloisesti pelkään sitä päivää kun Rommi heittää veivinsä. En osaa antaa sen edes nukkua rauhassa kun koko ajan luulen että nyt se on menny kuolemaan. Vanhus.
Ei oo posahtanu meteoriitti meikään, eikä mitään muutakaan kovin dramaattista. Oon ollut töissä, eli ajellut trukilla ja nostellut painavia metalliesineitä, kuten akseleita ja pyöriä sun muuta jännittävää. Kotiin tullessa on useimmiten aikaisista aamuherätyksistä ja semiruumiillisesta työstä johtuen sänky kutsunut ja oon otttanut sellasia neljän tunnin päikkäreitä jos äiti on sen sattunut sallimaan. Oli nimittäin Hillan rippijuhlat sunnuntaina ja sain viime viikolla siivota ja leipoa aika paljon.
En oo nähnyt juuri ketään muuta kun Lassea, joka on ollut superkiva poikaystävä ja tullut nukkumaan meikäläisen viereen, vaikka se onkin tapahtunut lattialla mun sängyn ollessa vähän turhan pieni kahdelle. Parru perseessä, kuten Lasse asian ilmaisee.
Ja vähän lisää selityksiä vielä, mun kone ei oo tällä hetkellä käytössä koska Tuomas perkele tuli takasin himaan lyhyemmän duunimatkan takia. Samasta syystä ei voida vallata sen huonetta nukkumiseen Lassen kanssa.
Olin katsomassa Pariisin Kevättä, oli päättärit (joista ei onneksi oo kuvia), olin katsomassa Hardcore Superstaria ja Mötleytä, oli Liisan veljen valmistujaiset ja ne siskon rippujuhlat. Noorakin piipahti tässä tänään, oli nastaa nähdä sitäkin. Alla kuvia edellisistä vaihtelevasti. Joo, kaikki kauniisti muokkaamattomia, koska tän koneen kapasiteetti näköjään riittää just ja just ylipäänsä lataamaan nää kuvat. HUOH. Ja joo, on välejä ja oaskoja pieniä kuvia. Nurrmurrrrr. Mutta nyt petiin, aamulla herätys 05.45.
